lauantai 25. kesäkuuta 2016

JUHANNUSVAHINKO



Maija Salminen kertoi Radio Suomessa, että virolaismiehillä on tapana
näyttää muskelia hyppäämällä juhannuskokon yli. - Se tästä vielä puuttuu,
puuskahti Maija ja minä kyllä yhdyn hänen näkemykseensä. Sattuu niitä
vahinkoja mittumaarina uhoamattakin. Vesillä kuuluu hukkuneen kuusi,
liikenteessä muutama. Yksi hukkuneista on 8-vuotias poika.

Pienen  JUHANNUSVAHINgon koki myös Tiiratorpan isäntä. Aivan mitätöntä
verrattuna edellisiin, mutta alavatsaa toki kirvelee yhä. Nostin
patonkipussia leipälaatikosta, kun sen häntä osui kahvikuppiin.
Vastakeitettyä kahvia täynnä ollut kuppi kaatui, kääntyi ylösalaisin ja
putosi syliini. Viis siitä muuten, mutta satuin olemaan alasti. Joskus
tuntuu kivalta olla naku näillä helteillä. Nyt tästä tavasta koitui se
haitta, että alavatsaan puhkesi palohaava. Kuuma kahvi valui vielä
sukuelimille, muttei ihme kyllä tehnyt tuhojaan siellä. Asiaa ei tosin ole
varmistettu käytännön toimenpitein, ellei virtsaamista katsota sellaiseksi.
Onneksi pompahdin pystyyn kuin  vieteriukko.

Mitä tästä opimme? Ei kannata jättää puoleksisyödyn patongin pussiin
riikinkukon pyrstön mittaista häntää. Varsinkin, jos ollaan sokeita,
kannattaa kahvikuppi ja leipäpussi pitää visusti erossa toisistaan. Tärkein
opetus on kuitenkin lohdullinen: kaikenlaista voi sattua, mutta tämä
sattumus oli pienimmästä päästä. Olen sen jälkeen jo tiskannutkin.
Astiavuori katosi komeasti tiskikaappiin.




Blogi: tiira-kirjat.blogspot.com

verkkokauppa: www.tiirakirjat.fi

tiistai 21. kesäkuuta 2016

SUVIYÖN SUUDELMIA



Oletko pysähtynyt joskus ihastelemaan sanaa, sanaparia tai lausetta. Minulle
ksanapareista kaunein on tuo otsikon ilmaisema. Varsinkin, jos suutelijana
olisi nainen nimeltä Sinikannel, Suvivuo tai Valkolumme, tuntisin kauneuden
ympäröivän minua.

Mutta sitten tuli Jukolan viestin selostus Lappeenrannasta. Sari
Sirkiä-Jarva sanoi saaneensa suviyön suudelmia. Suutelijoina toimivat
hyttyset. :)

Blogi: tiira-kirjat.blogspot.com

verkkokauppa: www.tiirakirjat.fi

maanantai 20. kesäkuuta 2016

EN NUKAHTANUT

En nukahtanut toissayönä Jukolan viestin radiolähetyksen ääreen. Näin
vanhemmiten sitä jaksaa valvoa koko yön varsinkin, jos kisa menee
jännittäväksi. Kerran nuorempana, kun kuuntelin Jukolaa  (Yhtään ei ole
jäänyt väliin sitten vuoden 1973), luulin peipon päässeen tirskauttelemaan
radiossa. Ihmettelin vain, miksi se yhtäkkiä muuttuu pajulinnuksi
jatkaakseen vielä lehtokerttuna. Aloin aavistaa, että untahan tämän täytyy
olla. Herättyäni havaitsin nukkuneeni ikkuna auki. Ulkona lauloivat mm.
peippo, pajulintu  ja lehtokerttu.

Blogi: tiira-kirjat.blogspot.com

verkkokauppa: www.tiirakirjat.fi

lauantai 18. kesäkuuta 2016

LINTUPAIKAT SAAVUTETTAVIKSI - TUKEA LINTUALAN TOIMIJOILLE


Birdlife pyytää ehdotuksia strategiaansa. Sana "strategia" on minun makuuni
turhan sotilaallinen mutta tässä pari näkökohtaa:

Lintupaikkojen saavutettavuus on tärkeä tavoite ikääntyneiden, vammaisten ja
lasten kannalta. Vaikka oma piha tai ainakin lähiympäristö antaa monille
mukavia elämyksiä, ei useimmilla ole mitään mahdollisuutta tavoittaa
kuuluisimpia lintupaikkojamme: Yyteri, Liminka, Siikalahti, Arktikan
staiauspisteet ym. Mikäli saavutettavuutta voidaan parantaa vaarantamatta
herkästi haavoittuvaa luontoa, pitää niin tehdä.

Toiseksi pyydän runsaampaa tukea lintualan popularisointiin. Linnuista
kirjoittaminen, äänitteiden, videoiden ym. av-materiaalin valmistus ja
lintuaiheinen kuvataide menevät keskimäärin huonosti kaupaksi. Kukaan ei
tällä sektorilla kirjoittajana, äänittäjänä eikä taiteilijana elä, joku
valokuvaaja ehkä sentään. Suoranainen taloudellinen apu Birdlifeltä tekisi
terää. Miten esim. apurahajärjestelmä?

Vain unia näkevä Porinhanski

Blogi: tiira-kirjat.blogspot.com
verkkokauppa: www.tiirakirjat.fi

maanantai 13. kesäkuuta 2016

KARHUNLAUKKAA


Kuuntelin tuossa radiosta Juha Laaksosen ja Riku Lumiaron luontoretken.
Tunnelmoivat Ramsholmenin luonnonpuistossa, Ahvenanmaalla. Siellä oli maa
valkoisenaan karhunlaukkaa. Kertoivat, että tätä sipulintuoksuista ja
sipulilta maistuvaa, kaunista kasvia syödäänkin. Heräsi valtava halu
istuttaa sitä Tiiratuvan eli mökkini pihaan. Tietääkö joku muu viherpeukalo,
mitä pitää ottaa huomioon siinä toimessa?

Myös Ramsholmenin saarniin, tammiin, kämmeköihin ja pähkinäpensaisiin sekä
tietysti lintuihin retkahtanut Hanski

Blogi: tiira-kirjat.blogspot.com

verkkokauppa: www.tiirakirjat.fi

lauantai 11. kesäkuuta 2016

47 LAJIN SAUNARETKI


Saunarauha julistetaan tänään klo 13. Te ette saa kuluvan vuorokauden aikana
kiljua ettekä kirkasta saunassa. Kaikki melskaus löylyhuoneessa on
kiellettyä, niin myös huono käytös hiljaisemmin äänenpainoin.

No minä kirkaisin eilen mökkini puulämmitteisessä saunassa kerran. Sormet
osuivat kuumavesiastiaan, kun piti heittää ensimmäiset löylyt. Ei ehtinyt
tulla edes palohaavoja, koska refleksit toimivat. Tapauksesta virisi sen
vähäisyydestä huolimatta vilkas keskustelu lauteilla. Miten pienestä kaikki
voi olla kiinni? Yksi sekunti, jopa sen sadasosa voi muuttaa koko elämän.
Tapasimme muutama yö sitten linturetkellä 80-vuotiaan miehen, jonka vaimo
oli pudonnut portaissa: Kokokehon halvaus kaulasta alaspäin, täysi
liikkumattomuus ennen hyvin toimeliaalle naiselle, kolmen vuoden tasaisen
heikkenemisen jälkeen kuolema. Panee sellainen pakostakin ajattelemaan.

Linturetkillä tapahtuu paljon. Olen itsekin pudonnut vaarallisesti
pitkospuilta, saanut haavan ohimoon lapintiiralta ja tullut ennätysvauhtia
alas puusta viirupöllön lähestyessä siellä olevia pesäpoikasiaan
puolustamaan. Eilinen saunaretki jäi mieleen paitsi erityishyvien eväiden
(karjalanpiirakoita, ykkösluokan makkaraa, valkosipulikurkkua, tomaattia)
myös lintulajien määrän ansiosta. Ei lintumies käy edes saunassa liittämättä
käyntiin retkeä. Itseensä saunaan kuului vain mustarastas. Muutkin lajit
olivat peruskalustoa, ei rytikerttusta ja kaulushaikaraa kummempia
erikoisuuksia mutta peruslajeistakin kertyy tähän aikaan vuodesta melkoinen
retkipinnamäärä. Kaikki Suomessa pesivät lajit ovat paikan päällä nyt.
Muutto on päättynyt ja kahlaajanaaraiden syysmuutto alkanut. Monien lajien
pesintä on käynnissä eivätkä kaikki koiraat ole löytäneet kumppania. Kuulon
varassa harrastavan kannalta se on hyvä, linnun itsensä kannalta tietysti
huono asia.

Kirjoittelin  tätä, kun vaimo ilmoitti näkevänsä ikkunasta hiirihaukan. Se
on pihapinnamme numero 73. Olemme ohittaneet viime vuoden lopputuloksenkin
jo kolmella lajilla. Antaisin silti pois kaikki pihapinnat, jos saisin
kuulla tänäkin vuonna luhtahuitin ja rastaskerttusen. Eipä joku
suurharvinaisuuskaan olisi paha. Myös sellainen  voi tapahtua sekunnissa.
Muuan sekunti 15. kesäkuuta 2008 muutti minun lintuharrastukseni luonteen
ts. koko elämän. Niiralan raja-aseman tuntumassa melskannut siperiankurppa
oli Suomen ensimmäinen ja Euroopan toinen. Hannu Kivivuori, vaimoni ja minä
määritimme sen.

Blogi: tiira-kirjat.blogspot.com

verkkokauppa: www.tiirakirjat.fi

keskiviikko 8. kesäkuuta 2016

LUHTALINNUT HUKASSA



Yölaulajiin kajahtaneena lintuharrastajana olen kovin murheissani
luhta-alkuisten lajien nykyvähyydestä Porin seudulla. Ennen viitakerttusta
yleisempi luhtakerttunen on tosi tiukassa. Esim. Toukarin yölaulajapuistossa
niitä on joskus parhaana yönä melskannut viisitoista. Tänä vuonna hyvä jos
yhden ryöppyilevää boleroa kuulla saa.

Luhtahuitti on Porissa perinteisesti vähälukuinen rantakana. Sen on kuultu
"piiskaavan" vedenpintaa Yyterissä ja Leveäkarilla. En kuitenkaan minä.
Yhden luhtakanan kuulin döddöttävän Levonkurkussa, mutta siinäpä vedessä
viihtyvä rantakanaosasto osaltani on. No ellei nokikanaa katsota tähän
poppooseen kuuluvaksi keilapalloksi. Viitakerttusten ja päivälinnuista
erityisesti jalohaikaroiden menestys lievittää harmia. Jään silti miettimään
luhtalintujen niukkuutta. Onko kylmällä ja sateisella viime kesällä ehkä
osuutta asiaan?


Blogi: tiira-kirjat.blogspot.com
verkkokauppa: www.tiirakirjat.fi

sunnuntai 5. kesäkuuta 2016

Lintuiloa kerrakseen:


Sarvipöllö, jalohaikara, sirkkalinnut,
kenttäkerttunen [7751]

Viimeksi mainittua en tosin käynyt bongaamassa Porin Leveäkarilta, kun olin
lajin laulua kuullut Suomessakin aiemmin. Viestin lopussa sen ääninäyte.
Eilinen päivä ja viime yö merkitsivät kyllä hienojen lintuelämysten sarjaa.
Ari Rantamäki antoi ensin Enäjärvellä silittää rengastamaansa kuusitiaisen
poikaa. Se oli suloinen. Rantamäen kerrottua, että Kirjurinluodossa,
vihertietokeskuksen viereisessä puussa sarvipöllön poikaset kerjäävät ruokaa
porhalsimme sinne. Nälkä oli ilmeisesti tyydytetty. Emme kuulleet poikasten
kerjuuta mutta Pirjo näki emon. Päivemmällä hän näki Tiiratorpan pihassa,
kuinka jalohaikara lensi joen yllä. Lintu on vaaleampi ja sirompi kuin
täällä yleinen harmaahaikara. Kun vielä yöllä saimme kuulla
viitasirkkalintua ja useita pensassirkkalintuja yölaulajaparatiisi
Toukarissa, täytyy retkeilyn sanoa tuottaneen iloa. Itse asiassa olin
luullut, etten enää kuule Locustellojen (sirkkalintujen) sirinää mutta
pääskyn pälkähät, kuulenhan minä. Visili ja kaksi pesiliä sirittivät
valtatieltä sivutielle johtavan rampin vieressä ja kuuluivat erinomaisesti.
Kolme yhtaikaa kuultua viitakerttusta Toukarin lintulavalta ja pellon
ruisrääkät täydensivät nautinnon. Tänään "luhtahuittijahtiin" Kuuminaisten
Pihlavanluotoon.

Kenttäkerttunen (Nosta hieman volyymia)


Blogi: tiira-kirjat.blogspot.com

verkkokauppa: www.tiirakirjat.fi

lauantai 4. kesäkuuta 2016

KIRJAPAKETTIEN PÄIVÄ


Harvalle lienee tapahtunut samaa mitä minulle eilen. Tuli kahden uuden
kirjan lähetykset samana päivänä. Yyteri - Reposaari- ja Montenegro-kirjat
ovat siis ilmestyneet. Lätkin jo nimiänikin Yyteri-opuksen myyntikappaleiden
etulehdille. Sitten vein 18 kappaletta kirjakauppaan myytäväksi. Sirpa kehui
ulkoasua, siis kirjan, ei minun, kauniiksi. Toivottavasti kauppa lähtee
rullaamaan, sillä Yyteri - Reposaari on omakustanne. Montenegro-teoksen
markkinoinnista huolehtii kustantaja. On sitäkin tosin mulla pieni erä
myytävänä. Yyteri - Reposaarta voi ostaa kaupasta hintaan 27 €  ja multa 20
€. Montenegron hinnaksi olen ajatellut saman kakskymppisen. Nämä eivät löydy
vielä verkkokaupasta, mutta osoitteella: pikkutiira@elisanet.fi tai
puhelimitse 050 4628622 saa tilata.

Minulle nämä olivat jo 17. ja 18. kirjoittamani kirja, kuvaajille molempien
ensimmäinen. Kyse onkin ennen kaikkea kuvateoksista. Juha Haavisto
Montenegrossa ja Manu Toivonen mereisessä Porissa ovat tehneet laatutyötä.
Suuret kiitokset ja ilmainen lounas näille ystäville.



Blogi: tiira-kirjat.blogspot.com

verkkokauppa: www.tiirakirjat.fi