LINNUISTA KUNTIA

Sanavisa niistä tykkääville

Olen laatinut toista kymmentä vuotta kuukausittaisen sanavisan tuolla

lintuverkossa. Tämänkertaiseen tuli niin paljon vastauksia, että halusin

tarjota sen teidänkin ratkottavaksenne.

Omista kuulumisistani vain, että:

- Kirjaa kirjoitetaan kiivaasti vireen virittyä.

- Vantaalla käytiin Heurecassa hulluutta ja Mars-planeettaa tutkailemassa.

- Samalla reissulla kyläiltiin lankomies Sepon ja tämän Arja-rouvan luona.

Koirien ystävä en varsinaisesti ole, mutta Elmeri-merkkinen pörröturkki

osoittautui kerrassaan söpöksi ja ystävälliseksi pieneksi eläimeksi.

- Tavattiin myös Pirjon 91-vuotias täti Eeva Toivio ja tämän Timo-poika,

taksimies.

- Poltin pahasti näppini, kun muovinen ämpäri syttyi tuleen. Rasvalappu ja

kipulääkkeet auttavat.

- Hukkasin lähes ainoan blogeistani palautetta antavan Sirpa Sammalkielen

sp.-osoitteen. Jos Sirpa luet tämän, lähetäthän taas postia.

Ja sitten vihdoin visaan:

Tällä kertaa linnut lentelevät vihjeissä. Vastaukset ovat kuntia, nykyisiä

ja entisiä. Piilosanan säännöillä mennään ja hoksausaikaa on

Runeberginpäivän ehtookutoseen. Vastaukset V A I N Tiiratorppaan, ei M

I S S Ä Ä N tapauksessa verkkoon eikä visailijoiden palstalle.

1. Pannaan talitintille läskiä Muumimaahan. 8 kirjainta

2. Kadupa lunni kohdettasi. Tellervon tekopitäjässä sinua paleltaa. 11

3. Mustarastas istuu Kenkäveronniemen koivussa eikä lennä idemmäs. 7

4. Palaako lapintiira niinkin pohjoiseen pesimään kuin Tunturi-Lappiin? 5

5. Palindromina varuskuntapaikkakunnan tavi on älykäs. 6

6. Nähtyään kiurun Reijo päätti liittyä Joutsaan. 10

7. Vanhan kotkan pesä on Perämeren rannalla. 7

Lentävää Maamme-kirjaa halasi Senski

Blogi: tiira-kirjat.blogspot.com

verkkokauppa: www.tiirakirjat.fi

NIILO IHAMÄKI JA MINÄ

Minulle Niilo Ihamäki oli anopin serkun mies. Emme ehkä olisi tavanneet noin

vähäisen, väärän koivun takaa kiertävän sukulaisuuden merkeissä, mutta

muuten tapasimme kyllä. Ihamäki haastatteli meikäläistä kahteen

radio-ohjelmaansa. Jälkimmäisen muistan. Sovimme etukäteen, että Niilo

soittaa kirkon palvelevaan puhelimeen. Se on itse asiassa sääntöjen

vastaista. PP:n yksi kantava periaate näet on, etteivät päivystäjien nimet

saa tulla julki.

No tuolloin tuli nimi tietoon sekä puhelimeen soittaville että sille osalle

kansaa, joka kuunteli Ihamäen jouluohjelmaa. Oli jouluaatto.

Ihamäki tapasi isäni pian tämän jälkimmäisen, kanssani tekemänsä

radio-ohjelman jälkeen. Kuuluu väittäneen, että olen Suomen parhaita

radioääniä.

Oman kehun hajua hälventääkseni kerron, että 96-prosenttisesti muistuu

mieleen tilanteita, joissa olen käyttäytynyt häpeällisesti, epäonnistunut

tai aiheuttanut toisille mielipahaa. Pieneksi itselohdutukseksi on joskus

terveellistä muistaa saamansa kehut. Kun kehut tulivat kaiken lisäksi

arvostetulta radioääneltä, kai niihin edes pikkiriikkinen totuuden siemenkin

kätkeytyy.

Toivottavasti Niilo Ihamäki sai yhtä hyvän kuoleman kuin mies, jolle hän

minua kehui. Isäni oli ratkaissut saksankielisen ristikon tunti ennen kuin

ilmoitti menevänsä vähän lepäämään. Siitä levosta alkoi matka puolehen

ylhäisen maan. Kohdannevatko Niilo ja Ilmari riemullisessa

jälleennäkemisessä poisnukkuneiden rakkaidemme kanssa.

Blogi: tiira-kirjat.blogspot.com

verkkokauppa: www.tiirakirjat.fi

KILPAILUPAKKO JA LUPA HÄVITÄ

Sir Elwoodin hiljaiset värit - Hämärän taa

*

Toista video Videokohtauksia savolaismaisemista koskettavan kappaleen säestyksellä. Kuvattu Seinävuoren Rotkolaaksosta 23.10.2011. Suosittelen lämpimästi vierailua paikanpäällä. Katso myös toinen… 00:05:24 Lisätty 23.10.2011 16 078 näkymää

Olet saanut elinkautisen tuomion, pahoittelen. Kaikki elollinen, ihminen

mukaan luettuna, on näet tuomittu kilpailemaan. Kisa jatkuu kehdosta

hautaan, jonne päästyämme se kyllä siirtyy jälkeenjääneiden käytäväksi.

Toisaalta olet voittanut ylivoimaisesti ankarimman ottelusi, onnittelen.

Pitkä rivi nollia on niiden siittiösolujen lukumäärässä, jotka sinuun

johtanut siimahäntä ohitti, kun se äitisi munasolun hedelmöitti. Loton

jättipotti on paljon todennäköisempi onnenpotku kuin lupa syntyä ihmiseksi.

Ne kilvat, joihin toiset ihmiset pakottavat meidät, alkavat

synnytyslaitoksella. Vauvat saavat pisteitä terveytensä ja

elinkelpoisuutensa sekä jopa ulkonäkönsä pohjalta. Värivikainen ei ole

kympin vauva.

On ikävän helppo löytää asioita ja tilanteita, joissa meiltä ei kysytä,

haluammeko kilpailla vai tahdommeko luovuttaa pelin. Lasten kilpa vanhempien

huomiosta, koululaisen arvosanoista, nuorukaisen tytöistä, neitosten

pojista, aikuisten työ- ja opiskelupaikoista... Jos väitätte, ettei näistä

sangen yleisesti kilpailla, kehotan teitä vakavasti tarkkailemaan

ympäristöänne huolellisemmin. Samoin toki itseänne.

Yritykset hypätä pois elämän rulettipöydästä johtavat ongelmiin. Jo huono

koulumenestys ennustaa yleensä vaikeuksia, opiskelupaikoissa on pääsykokeet

ja työpaikoissa usein haastattelut. Sydän on vaarassa särkyä, jos elämäsi

mies tai nainen vertaa sinua toiseen ja häviät.

Tappiot elämän varsitiellä eivät yleensä merkitse meille välitöntä kuoleman

uhkaa. Toisin on laita luonnon eläinten. Taistelu olemassaolon oikeudesta

käy kiihkeänä kesät talvet. Peli on julmaa ja ratsuväki raakaa tällä

Telluksella. Suomessa kuolee joka päivä pesimäaikaan 400 000 linnunpoikaa

alle yhden vuorokauden ikäisinä. Syö tai tule shyödyksi. Hurjaa mutta totta.

Ihmisen tapauksessa peliä pehmentää meidän sosiaalisuutemme. Osa meistä ei

tavoittele voittoa toisten kustannuksella eikä keinolla millä hyvänsä.

Osaamme jonkin verran ajatella asioita lähimmäisen kannalta.

Kehittyneimmissä yhteiskunnissa onkin luotu sosiaalisia turvajärjestelmiä,

joiden avulla häviäjätkin pidetään hengissä. Varsin lepattavaa elämänliekkiä

kykenee ylläpitämään nykyinen lääketiede.

Kiitos turvaverkkojen on sinulla toisin kuin hiirellä ja jäniksellä

mahdollisuus jopa lakata kilpailemasta. Inehmon ei tarvitse kamppailla

henkensä edestä, jos hän on sairas tai häntä väsyttää. Eläinmaailmassa

heikko yksilö pyydystetään ensin ja jos se on petoeläin seuraa kuolema

kyvyttömyydestä saalistaa. Sudelle ei makseta eläkettä.

Toinen mahdollisuus vetäytyä kilpailusta on voittaa useita pelejä jo

nuorena. Alussa mainitsemani suurvoitto ei riitä. Pitää onnistua paljossa,

jotta vetäytyminen olisi turvallista. Koska tottumus on toinen luonto, harva

tuollaisenkaan aseman saavuttanut käyttää tilaisuutensa. Sir Elwoodin

hiljaiset värit laulavat asiasta näin ja sanat ovat viestejä suoraan myös

minun rehellisimmistä öistäni:

http://www.youtube.com/watch?v=9zoWUWlxFao

Blogi: tiira-kirjat.blogspot.com

verkkokauppa: www.tiirakirjat.fi

WIENILÄINEN VERENHURMA - ELÄMÄNI KONSERTTI

Schloss Schönbrunn Orchester Vienna - 8th Scandinavien Tour - Aarhus, Denmark

*

Toista video Banditenstreiche Ouverture by Franz v. Suppé Conductor: Guido Mancusi 6.1.2011 00:07:16 Lisätty 9.1.2011 1 096 näkymää

Grüss Gott

Tonavan keinuville aalloille, Schönbrunnin linnanpuiston lehmusten

reunustamille poluille, Wienin kahviloiden kultturelliin ilmapiiriin,

tanssisalien aristokraattiseen hämärään ja iloon: niin, kaikkeen siihen,

mikä keisariajan kevyenä kosketuksena henkii menneen maailman satua meidät

tänä iltana sisään soitettiin. Suomalaisen pikkukaupungin väki haltioitui

haltioitumistaan sitä mukaa kuin Schönbrunnin linnanorkesteri maailmankuulun

kapellimestarinsa Guido Mancusin johdolla pumppasi suoniimme wieniläisverta.

Sielumme liisivät valssin tahdissa irti arjesta. Paukkukoon pakkanen,

painakoot huolet, horjukoon terveys tai sitten ei, me elimme elämän korkean

hetken.

En vielä osaa pukea sanoiksi koko tunnetta, niin pinnassa se nyt on. Jokin

aivan erityinen, vanha ja huoleton tempaa mielemme valssin pyörteisiin

tavalla, jonka sanat turmelisivat, sen aistii vain. Kuulinko turnyyrihameen

kahahduksen, hipaisiko ihoani nuoren kreivittären tuoksuva silkki? Loiko

lornjettinsa läpi tuikean katseen tanssivaan Hannekseen ruhtinas Metternich?

Eilisen unelma, hetken totuus, huomenna hurma haipuu pois. Vaikkei Guido

Mancusi sitten taikonutkaan minua Itävallan arkkiherttuaksi tai edes

kyläpääskyseksi, antoi toki muiston, unohtumattoman muiston kadotetusta

idyllistä.

Nyt istun tyhjänä edessäsi. Kädessäni viipyy äänilevy. Schloss Schönbrunn

Orchester Vienna soittaa sillä, mutta yhtään en ymmärrä, miksi orkesterin

impressaari antoi sen yleisön joukosta vain meille, eurooppalaisen ihmisen

illuusioon vaipuneelle vaimolleni ja minulle. Lapset saivat

Mozart-kugeleita. Mutta kokonaan ilman et jää sinäkään. Kuuntelethan:

http://www.youtube.com/watch?v=JcUeKgZd1RQ

Blogi: tiira-kirjat.blogspot.com

verkkokauppa: www.tiirakirjat.fi

PYHÄ VAELLUS

Kateuden myrkynvihreä synti vaihtui ensin eläytymiseen, sitten hermoja

hyväilevään rauhaan. Ajatukseni Jukka Salmisesta, lauluntekijänä ja

muusikkona tunnetusta miehestä kaunistuivat hänen uuden kirjansa mittaan.

Tie, mies ja tähtitaivas on teoksen nimi. Sen aihe on 800 kilometrin

mittainen pyhiinvaellus Santiago de Compostelaan.

Lähtökohtainen kateuteni johtuu Salmisen onnesta ja ominaisuuksista. Hän on

ja saa kaikkea, mitä minä en ole enkä saa. Hoikka, rohkea, hyväkuntoinen,

musikaalinen, on varma Jumalasta ja osaa nauttia fyysisestä kivusta.

Näköiseltäni laiskalta ja pelokkaalta ihramahalta jäisi Compostelan matka

800 kilometrin sijasta 800 metriin. Eikä mokoma Salminen saa edes rakkuloita

jalkoihin. Helppo on herran taivaltaa.

Katkerat lähtökohdat sopii siirtää sivuun, jos mieli murtautua kirjan

ytimeen. Unohda surkea sinäsi ja pienet mahdollisuutesi. Ala etsiä, mitä

Salminen etsii: hengen hyviä hedelmiä. Niitä on seitsemän: Hitaus,

hiljaisuus, yksinkertaisuus, vapaus, jakaminen, hengellisyys, huolettomuus.

Vaeltajan valoisa asenne auttaa etsimään. Vaikka hän suoriutuu vaativasta

matkasta hyvin, ei se ole hänelle suoritus. Kun johdonmukaisesti kieltäytyy

kilpailemasta ja vertailemasta, saa kokea aavistamattomia elämyksiä.

Kiireetön ehtii oivaltaa.

Salmiselle ja kirjan myötä myös lukijalle nuo oivallukset tulevat

vapauttajina. Huomaat, ettei sinun tarvitse yltää mainetekoihin löytääksesi

hiljaisen ilon. Sinun ei tarvitse olla Salminen. Riittää, että olet sinä.

Desideratassa sanotaan: aivan kuin tähdet ja kuu sait oikeuden elämään."

Aikamme vaatimusten ja kilpailumielen kyllästämän ilmapiirin uhreina meidän

voi olla vaikea omaksua pyyteetön elämäntyyli. Hiljaisen ilon ja rauhan

etsijä leimataan luuseriksi. Koska menestyjää palvotaan, jokainen haluaa

päästä näyttämään, mitä osaa. Jo 15 sekunnin julkisuus houkuttelee. Kisa

paikasta vihreällä oksalla käy kovana ja siinä käytetään kyynerpäitä. Ellet

menesty, menehdyt.

Eikä kuitenkaan niin. Pyhiinvaelluksellaan Jukka Salminen hylkää tavoitteet

ottaakseen vastaan, mitä annetaan. Omaksumalla saman asenteen opit sinäkin.

Silloin olet lähtenyt maailman helpoimmalle ja myös mielenkiintoisimmalle

pyhiinvaellukselle. Matka kohti sisäistä rauhaa on alkanut.

Blogi: tiira-kirjat.blogspot.com

verkkokauppa: www.tiirakirjat.fi

MENE MAATE

Muuan kirkon kiireisissä töissä kiritetty viskaali lanseerasi hyvän ohjeen

meille väsyneille: jos uuvut työssäsi, mene maate; jos sinulle tulee kiire,

mene kiireesti maate. Hengellinen laulu sanoo saman toisella tavalla: Sinua

siunata tahdon. Jos olet väsynyt työstä tai levottomasta yöstä, sinua

siunata tahdon.

Lupa levätä on ilosanoma sille, joka uskaltaa tehdä niin. Lapsesta asti

itselleen kovia vaatimuksia ja tavoitteita asettaneelle se aiheuttaa

ristiriidan. Mieli tekisi mutta vastuullinen yliminä kieltää. Omien

vanhempien esimerkki ja pohjoisesta perinteestä kumpuava moraali tukevat

kieltoa. "Ei Luoja laiskoja elätä", "joka ei työtä tee, sen ei syömänkään

pidä", "vaan ei riennä riemuksemme leipä miesten maatessa": jatkuvaan

ponnisteluun yllyttäviä elämänohjeita on paljon.

Poliitikot, yritysjohtajat ja jopa ay-liike laulavat tänään samaa virttä.

Ahkeroida täytyy, ettei talous painu pakkaselle eikä isänmaa luhistu. Työtön

on loinenja sairas syyllinen. Jos kovin mielelläsi noudatat lepokäskyä,

sinut tuomitaan yhteiskunnan viholliseksi.

Ei ihme, jos tässä ilmapiirissä väsytään. Vuosi vuodelta ja viikko viikolta

suurempi osa putoaa rumbasta muuttuen joko virallisesti tai käytännössä

työkyvyttömäksi. Työpaikoille raahautuu yhä väsyneempää väkeä. Monet toki

sinnittelevät sisulla kokematta itseään uupuneiksi. Matkalla kohti

romahdusta osa heistäkin on.

Ajan ilmapiirejä on tosi vaikea muuttaa, vuosituhanten aikana muotoutunutta

moraaliperintöä mahdoton. Viimeistään syrjäytymisen tai peräti kuoleman

pelko panee meidät liikkeelle. Jos vapautuisimme peloista, uskaltaisimme

mennä maate silloin, kun alkaa olla terveydenkin kannalta korkea aika

levätä.

Blogi: tiira-kirjat.blogspot.com

verkkokauppa: www.tiirakirjat.fi